New Yorkin historia

New Yorkin kaupungin historia alkoi vuonna 1524, kun Giovanni da Verrazzano ankkuroi ranskalaisen laivansa Hudson-joen suulle lenape-intiaanien asuinalueelle, jonne New Yorkin kaupunki myöhemmin perustettaisiin. Vuonna 1609 meritietä Intiaan etsinyt englantilainen Henry Hudson tutki Hudson-jokea ja totesi sen suun erinomaiseksi satamapaikaksi. Alankomaalaiset perustivat Manhattanin saaren eteläkärkeen siirtokunnan, jonka nimeksi he antoivat Uusi Amsterdam. Britit ottivat kaupungin haltuunsa vuonna 1664 ja nimesivät sen New Yorkiksi. Vuonna 1783 britit vetäytyivät New Yorkista, ja kaupungista tuli itsenäisten Yhdysvaltojen pääkaupunki 1789–1790.

New York kasvoi 1800-luvulla voimakkaasti etenkin Euroopasta tulleiden siirtolaisten myötä. Vuoteen 1898 mennessä New Yorkiin olivat yhdistyneet kaupungin kaikki nykyiset hallintoalueet, ja kaupungista tuli 1900-luvulla yksi maailman suurimmista ja johtavista metropoleista. New York kärsi vakavista taloudellisista vaikeuksista 1970-luvulla, mutta koki uuden nousukauden 1990-luvulla.